sunnuntai 20. elokuuta 2017

Loppukesän lämmikettä

Nyt vietetään kesän parasta aikaa, ainakin jos minulta kysytään. Aamut on vielä melko lämpimiä, mutta kuulaita, illalla pimenee, mutta pärjää lyhythihaisella. Metsässä nenään tulee ajoittain syksyn tuoksu. 

Käytiin aamulla koiruuden kanssa mustikkametsässä poimimassa piirakanpäälliset. Koira veti napaan mustikoita suoraan puskasta (kotipihan karviaiset maistuvat muuten myös), on se mainio kaveri joka hommaan. Sattui myös löytymään metsäpolun varrelta muutama vattupuska. 



Lähestyvä syksy tietää viileneviä iltoja, joten piti tikutella vähän lämmikettä. 

Veera Välimäen ohjeet ovat mieleeni. Mallit ovat yksinkertaisia ja samalla ajattomia, ja niissä on aina joku juju, joka pitää mielenkiintoa yllä neulottaessa. 

Frill Sleevesiä olin katsellut pitkään jo sillä silmällä. Värin piti nimenomaan olla joku kirkas ja raikas. Halusin myös testata Holst Garnin lankoja ja heidän värikarttansa onkin oikea runsaudensarvi ja langatkin edullisia. Väriksi valitsin pirtskan Calypson.

Valitsin koon M ja puikot 3,5mm. Neuloinkin vimmatusti ja pääsin erottamaan hihasilmukat ja jatkamaan vartalo-osuutta. Sitten olikin jo mahdollista sovittaa ja mallata paitaa. Ja niinhän siinä käy mallitilkuttomalle, että paita oli aaaivan liian suuri. Eikun purkamaan kunnes silmukkamäärä vastasi S kokoa (jätin siis kaarrokkeen ja frillat purkamatta) ja uusi yritys. Taas pääsin erottamaan hihat ja neuloin muutaman sentin vartalo-osuutta. Edelleen sovituksessa lörppö ja muutenkin käsiala oli jotenkin löystynyt. Taas purettiin ja jatkoin XS koon silmukkamäärällä sekä vaihdoin puikot puoli milliä pienemmiksi. Heti näytti neulospintakin silmään paremmalta ja vihdoin leveyskin oli sopiva.'

Lopputlos aivan ihana ja langasta tykkään kovasti. Muistuttaa vähän Tukuwoolia. Toivottavasti tätä paitaa tulee pidettyä paljon!

Malli: Frill Sleeves, Veera Välimäki

Puikot: 3,0mm

Lanka: Holst Garn Supersoft, Calypso, 172 g




 


Aiemmin kevväällä valmistui toinen Veera Välimäen suunnittelema malli, nimittäin Heartfelt.
Tästä en millään meinaa saada hyviä kuvia, takki ei vaan asetu nätisti. Johtunee vain siitä seikasta, että en pingottanut tai kastellut takkia millään tavoilla mittoihinsa. Toisaalta pitsi erottuu ihan sellaisenaankin hyvin, mutta pitää jossain vaiheessa kokeilla saisiko takkia laskeutumaan paremmin. Todennäköisestihän se venähtää, mutta ei lisäpituus toisaalta haittaa. Taisin tässäkin lennosta vaihtaa kaarrokkeen kohdalla pienempiin puikkoihin saadakseni nätimpää jälkeä. Ihanan lämmin ja pehmeä siitä tuli kaikesta huolimatta!

Malli: Heartfelt, Veera Välimäki

Puikot: 3,5mm ja 3,0mm

Lanka: Drops Baby Alpaca Silk, väri 8465, 340 g





Koiruus toivottelee aurinkoisia elokuun päiviä, ei kuin kuono syksyä kohti!


 

torstai 17. elokuuta 2017

Sukkia, sukkia

Tulipahan taas vähän kierreltyä mualimaa, Irlannissa, Dublinissa siis. Hyvä se on välillä lähteä täältä kotinurkista tuulettumaan. Koira tosin möksähti reissusta ja oli oma iloinen itsensä vasta seuraavana päivänä. Oli kuulemma anoppilan portilla odottanut meitä illalla kotiin, voi toista.

Ihmisiä oli paljon enemmän kuin osasin odottaa ja turistiputiikkeja joka kadunkulmassa, eli oli selkeästi enemmän suurkaupungin tuntua kuin Edinburghissa, jossa käytiin viime kesänä.
Skotlannin reissulla jäi viskit maistelematta, nyt tuli sentäs kahteen otteeseen maisteltua. Jamesonia ei kyllä ehkä lasketa, koska sitä tulee kotonakin aina silloin tällöin nautittua.

Mies auliisti suostui lähtemään pariin lankakauppaan, joiden sijainnit olin tsekannut ennen reissua. No, toista pitikin etsiä tovi, mutta onneksi on älypuhelimet ja karttasovellukset.

Constant Knitterissä oli puodinpitäjänä mukava naikkonen, joka tiesi, että suomalaiset ovat kovia neulomaan. Yritin Tour de Sockin samana iltana alkavasta etapista hehkuttaa, mutta ei rouva tuntunut tietävän kisasta tai ei vain ymmärtänyt mokellustani. Mikä siinä onkin, että omassa päässä on ihan selvät sävelet mitä suusta pitäsi ulos tulla, mutta jossain kohti viesti sitten kuitenkin pätkii ja tulee sönkötettyä rallienglantia. Mutta tosiaan mukava puoti ja hyvä valikoima, vaikka kaikkia etukäteen netissä katsomaini lankoja en bongannutkaan. Mukaan tarttui Green Elephant Yarnin sukkalankaa kolmessa eri värissä sekä puiset sukkaplokit.

This is Knit löytyi ostoskeskuksesta lähempänä keskustaa ja henkilökunta oli sielläkin oikein ystävällistä. Olisin ostanut paikallisten värjäämää sukkalankaa, mutta hyllyssä jäljellä olevat sävyt eivät puhutelleet. Mies kehotti kuitenkin jotain ostamaan ("koska oltiin raahauduttu tänne asti"), niin nappasin sitten vyyhdin sinisen sävyistä Malabrigo Sockia ja setin pieniä metallisia 'hand made' -merkkejä, joita voi tyrkkiä lahjaneuleisiin.

Tour de Sockin kolmosetappi alkoi tosiaan kesken lomareissun, mutta koska olimme päättäneet ottaa reissun rennosti, minulla oli siellä täällä aikaa neuloskella hotellihuoneessa. Lankaa en ottanut mukaan kotoa, joten oli mentävä ostolangoilla, jotka hankin siis ennen ohjeen paljastumista.

Paras vaihtoehto oli sekin turhan kirjava mallineuleen erottumisen kannalta, mutta ihan pirtsakat silti tuli valmiista sukista. Malli oli melko neutraali mielestäni, ei herättänyt intohimoja suuntaan tai toiseen. Mallineuletta en kyllä kokonaan oppinut ulkoa, vaikka yksinkertainen olikin. Ohjetta oli hankala seurata, melkoista sillisalaattia. En myöskään tykännyt sukan kärkiosuudesta, jossa mallineuleesta oli jäljellä vain nurjat raidat, mielummin olisin neulonut pelkkää sileää.

Malli: Indecisions, Adrienne Fong 

Lanka: Green Elephant Yarns SW Merino Nylon

Puikot: 2,5 mm cubics



Toisesta etapistakin toki valmistui sukat ja ai että olikin ihana malli. Alkuun oli pientä hikoilua, kun ohjeessa oli tuplaresoria, Latvian braidia (nevöhööd) ja kirjoneuletta (teen harvoin) ja ihan uusi kantapäämalli. Näitä oli kuitenkin ilo neuloa, etenkin jälkimmäistä sukkaa, kun uudet tekniikat oli jo tuttua kauraa. Sokkona valitsemani värit olivat nappivalinta ja Lanitium on ihanaa neulottavaa. Haluaisin kyllä toisenkin parin tehdä, tällä kertaa 'perinteisimmillä' väreillä. Teräosasta tekisin himppusen lyhyemmän, ja sukkaosan pienemmällä koolla muutenkin, varsi oli sopiva M-koossa.
Eihän näitä malta käyttöön ottaa, niin kauniit sukista tulee!

Malli: Kanteletar, Tiina Kuu

Puikot: 2,5mm

Lanka: Lanitium ex Machina Basic Sock (Sapling) 50g ja LeM Basic Sock (Haze) 9g sekä Hjertergarn Sock 4 (musta) 29g



Kisasijoitukseni vain tippuvat etappi etapilta. Lähdinkin tosin sillä mentaliteetilla kisaan, että kunhan valmista tulee niin se riittää. Nelosetapin ekaa sukkaa neuloin jo varmaan yhdeksän-kymmenen tuntia ja sain sukan neulottua kärkikavennuksiin asti. Näkihän sen jo vartta neuloessa, että isot tulee, ja kun sukkaosuuskin oli mallia teltta, meni sukkaparka purkuun. Nyt on uudet pienemmät sukat eri langasta hyvällä mallilla, sinnillä mennään.