Paulie

Eilen tippui puikoilta Paulie. Tätä villatakkia on tullut työstettyä aika intensiivisesti viimeiset viikot. Hihojen jälkeen kaulus ja nappilistat syntyivät pikavauhtia ja langatkin sain pääteltyä ihmeen sujuvasti, tämä kun yleensä on se tylsin työvaihe.

Lankana taasen Dropsin Alpaca, kuinkas muuten. :) Tein toiseksi pienimmän koon, mikä oli loppujen lopuksi hyvä valinta, takista tuli mukavan väljä. Kerrankin jaksoin olla kärsivällinen ja tehdä villatakkiin tarpeeksi pituutta, ei tarvitse olla jatkuvasti kiskomassa helmoista. Ohje oli helppo ja selkeä, tosin mitään monimutkaista ei mallissa ollutkaan. Kaulus ei tahdo pysyä kaksinkerroin, mikä taitaa useammalla takin neuloneilla olla ongelmana. Tämä ei kuitenkaan haittaa, kaulus on ihan kiva sellaisenaankin. Nappien sijoitteluuni en ole täysin tyytyväinen, mutta luulenpa etten jaksa tehdä asialle mitään. Itse tehty saa olla itse tehdyn näköistä, eikö niin?

Paulieni ei välttämättä pääse ihmisten ilmoille, mutta se on mainio kotitakki. Kyllä oli mukavaa eilen illalla löhötä hyvän kirjan parissa muhkeassa nojatuolissa lämpöisessä villatakissa. Takkaan kun olisin vielä tajunnut tulet laittaa, niin olisi ollut idylli täydellinen! Tänäänkin pärjäsi klapihommissa pihalla Paulien kanssa oikein hyvin olla ilman takkia, asteita taisi olla parhaimmillaan +12.

Voisin hyvinkin joskus neuloa toisenkin Paulien. Saattaisin seuraavaksi kokeilla pienintä kokoa ja sähäkämpiä värejä.

Malli: Paulie, Isabell Kraemer (Ravelry)

Lanka: Drops Alpaca, 7233 Olive Mix (285 g) ja 601 Dark Brown (40 g)

Puikot: 3 mm

Viime viikolla valmistuivat myös söpöt palmikkolapaset. Neulon aika harvakseltaan pipoja ja lapasia, vaikka niille kyllä olisi tarvetta.

Lapasista tuli kauniit, mutta peukaloon olisi pitänyt malttaa lisätä muutama lisäkerros. Dropsin Limaa en muista juuri neuloneeni, lankahan on aivan mielettömän pehmeää! Tätä pitää saada lisää!

Malli: Hanna Leväniemen Sydänmaa Mittens

Lanka: Drops Lima, 705 Green Mix (n. 70 g)

Käsityökirjahaaste

Moni näyttää ottaneen osaa Abstraktia -blogin käsityökirjahaasteeseen, ja miksen minäkin. Miten hauska ja hyödyllinen idea! En omista edes montaa käsityökirjaa, mutta siitä huolimatta en ole muistaakseni tehnyt niistä juuri mitään. Pari joulupalloa muistan tikuttaneeni, mutta en juuri muuta.

Nyt on hyvä mahdollisuus laittaa eteenpäin ne kirjat, jotka eivät puhuttele (ja ehkä hankkia tilalle jotain muuta..)

Eli tarkoitus on tehdä jokaisesta kirjasta vähintään yhden ohjeen mukainen tekele itse asetetussa aikarajassa. Olin itselleni armollinen ja annoin aikaa vuoden loppuun asti. Jonossa olisi jo valmiiksi vaikka ja mitä. Toisaalta aakkoshaaste etenee mukavasti ja kesäloma on vasta edessä päin.

Pinossa on ylhäältä alaspäin:

- 200 virkattua ruutua, Jan Eaton

- Varpaista varteen, Melissa Morgan-Oakes

- Neulo ja nauti, Paula Hammaskog ja Eva Wincent

- Punokset puikoille, Johanna Koski ja Kristel Nyberg

- Ompele suit sait sukkelaan, Emma Hardy

- Joulupallot, Arne ja Carlos

- Puikoissa!, Anu Harkki

- Virkkaa uusvanhaa, Susan Cropper

- Surrur; Tee oma marimekkosi, Mari Savio ja Kati Rapia

- 100 virkattua lumihiutaletta, Caitlin Sainio

- Huivileikki, Veera Välimäki

- Suloisimmat sukat, Cookie A

Kuvasta puuttuu:

- Lankaleikki, Veera Välimäki

- Puutarhurin syksy ja talvi, Leena Luoto ja Tiina Klemettilä

Viimeisimmän kirjan valitsin mukaan, vaikka onkin puutarhaosastoa. Kirjassa on kuitenkin ohjeita mm.  kransseihin ja pajupunontaan.

Ruusuisen kuvan kera rentoa sunnuntaita!

Kevät nurkan takana

Ihanasta auringonpaisteesta on saatu nauttia pitkin viikonloppua, ainakin täällä etelässä. Lumet sulavat vauhdilla! Tällä hetkellä lämpömittarin ulkolukema näyttää +9 astetta, auringossa toki. Pihalla kävin käyskentelämässä, en malttaisi millään odottaa, että maasta alkaa taas puskea versoa ja taimea.

Otin viime vuonna siemeniä talteen kasvattamistani chilipaprikoista ja nakkasin ne multaan pari viikkoa sitten. Ja kyllä sieltä taimia pukkaa, vaikka olin hieman epäileväinen. Vielä ei ole minuun chili-innostus iskenyt, tämä lajike on joku mieto tavispaprika.

Kylvin myös kirsikkatomaatteja, ruohosipulia ja salkoruusua. Nekin ovat kaikki itäneet, mutta valoa ovat saaneet ehkä liian vähän. Katsotaan miten käy.

Sain myös appivanhemmilta valkosipulin, joka on nyt ollut kylmäsäilytyksessä viikkokausia pihasaunan pukuhuoneessa. Tämän valkosipulin tuoksu on aivan mielettömän huumaava, kaupan sipuleissa ei ole ollenkaan niin syviä aromeja. Pitää istuttaa mukulat kunhan maa on sula ja toivoa, että se tuottaa yhtä hyvää satoa. Elokuussa on taas toivottavasti Keravalla valkosipulifestivaalit, sieltä saa kaikkea valkosipulista aina jäätelöön asti.

Aakkoshaasteeseen on valmistunut taas yksi työ, Antarktis -huivi. Tämä on toinen Antarktikseni ja todennäköisesti teen vielä kolmannen ja ehkä neljännenkin.. Lankana käytin Louhittaren luolan Tuulen tytärtä. Lankaa oli todella miellyttävä neuloa ja se olikin paljon ryhdikkäämpää kuin oletin, ja pidin langan tiukkakierteisyydestä. Olen viime aikoina neulonut liilavoittoisesti, mutta tässäkin oli aivan mielettömän kauniit sävyt.

Malli: Janina Kallion Antarktis

Lanka: Tuulen tytär, Louhettaren luola (Eiku -sävy), lanka ei riittänyt aivan kaikkiin toistoihin, mutta tuli silti oikein riittävän kokoinen huivi

Puikot: 3,5 mm

Nyt on työn alla Paulie -villatakki Dropsin Alpacasta, villatakitus senkun jatkuu! Tilasin myös Rintalan tilalta luomulampaan villaa ja kävin eilen Menitassa (ostin tosin maltillisesti vain muutaman kerän). Ei nyt etene kovin hyvin tämä lankavaraston pienennys..

Leppoisaa sunnuntain jatkoa, otetaan vaarin näistä kuvista (jotka pääsevät olohuoneen seinälle!). :)

Höyhenenkevyt takki

Alkuperäisen suunnitelman mukaan ostamistani Dropsin Laceista piti tulla Sandbank. Ostin varta vasten jopa pitkän 150 cm:n kaapelin ja irtopäät. Jostain kumman syystä lanka alkoi kuitenkin neuloontua Featherweight cardiganiksi. Ja näin jälkikäteen voi olla, että suunnanvaihto olikin ihan järkevä veto. Oli nimittäin niin työn ja tuskan takana neuloa pientä takkia lace-vahvuisesta langasta, minkälainen rutistus olisikaan sitten parimetrinen huivi..!

Tein (tälläkin!) kertaa mallitilkun. 3,5 mm:n puikoilla neulotun tilkun tiheydeksi mittasin 24 s ja 40 krs. Kerroskorkeuteni tuntuu aina olevan suurempi, vaikka silmukkatiheys täsmäisikin. Onneksi kerrostiheydellä ei ole niin suurta merkitystä, kun yleensä neulotaan senttimääriä eikä kerrosmääriä.

Työn tylsyydestä huolimatta lankaa oli mukava neuloa, eikä 100g:n vyyhtiin osunut onneksi kuin yksi solmu. Langan kerimisessä vyyhdistä kerälle taas olikin melkoinen homma, lankaa myydäänkin vissiin tätä nykyä 50 g:n kerissä. Tykkään kyllä Dropsin langoista, niissä on erinomainen hinta-laatusuhde.

Ukko joutui ottamaan taasen kuvia, eikä siitä tälläkään kertaa selvitty ensi yrittämällä. Valoa ei tietenkään ollut riittävästi ja kuvista tuli aika suttuisia. Otettiin sitten uudet kuvat, mutta ei se laatu siitä parantunut, kunnon pikselimössöä. Olisikohan uuden kameran aika?

Itse ohje oli helppolukuinen ja antoi sopivasti mahdollisuuksia toteuttaa villatakki omien mieltymysten mukaan. Olisin voinut neuloa seuraavankin koon mukaan, tai sitten täytyy pitää huoli, etteivät allit pääse kasvamaan. Hihoista tuli nimittäin hieman naftit, vaikka mukana olikin muutama lisäsilmukka.

Takakappaleeseen lisäsin pituutta useamman sentin, siitä huolimatta lopputulos tuntui liian lyhyeltä. Onneksi neulos venähti kastelun myötä pituutta melko reippaasti. Hihaa jouduin purkamaan, kun tuli siitäkin ensin liian lyhyt. Mutta kun nuo suorat pitkät osuudet on niin tylsiä..

Helmoihin, hihansuihin ja kaulukseen tein joustinneuleen sijaan helmineuletta. Jonkinlainen pitsikin olisi varmasti toiminut kivasti.

Tässä nyt kuitenkin pari niistä huonoista kuvista. Nyt lisää sitä pituutta päivään ja luonnonvaloa!

Malli: Featherweight Cardigan (maksullinen ohje Ravelrysta)

Lanka: Drops Lace 4434, kulutus 92 g

Puikot: 3,5 mm