Dahlia

Noniin, nyt on jouluaatto vietetty, ja hetken saa hengähtää kyökin puolelta. Vaikka meitä oli vain minä ja ukko syömässä, halusin tehdä itse suurimman osan jouluruoasta. Tein meille porkkana- ja batraattilaatikkoa, punajuuri-aurajuustopaistosta, graavilohta ja sitruunajäädykettä. Ja nyt täytyy kyllä kehaista, että porkkanalaatikosta tuli täydellistä! Ja kalakin maistui mainiolta. Jäädykettä ei jaksettu vielä maistella, täytyy se korkata tänään. 

Laatikoiden valmistus oli yllättävän yksinkertaista; keitetään vain porkkanat ja riisit ja sekaisin muiden ainesten kanssa ja eikun uuniin. Bataattilaatikkokin oli simppeli, mutta ensi jouluna sitä riittää puolikas satsi, jäi sen verran altavastaajaksi, vaikka maukasta sekin. Olenkin aina ollut porkkanalaatikon ystävä, nyt vielä enemmän!

Käytin siis tätä ohjetta.

Sitten neulehommiin. :)

Tilasin taannoin Tapsalta pari paidallista Drops Alpacaa, Dahlia mielessä.

Olin päättänyt, että Dahliasta tulee liila, joko tummempi tai vaaleampi, mutta liila. 

Tilasinkin luumunliilaa, mutta jossain mielenhäiriössä nappasin ostoskoriin myös paidallisen silmille hyppivää keltavihreää. 

Kun langat saapuivat, keltavihreät lankakerät tökkäsivät silmään vielä pahemmin, sen verran oli kirkas värimaailma. Silti tiesin heti, että niistähän se Dahlia on väkerrettävä, niin pääsee selän pitsiosio oikeuksiinsa. 

Ohje oli onnekseni alennuksessa, ja sen ostaminen kävi helposti Interweave Knitsin sivuilta.

Sinänsä ohje oli kirjoitettu hyvin ja yksityiskohtaisesti, mutta täytyy myöntää, että en oikein hahmottanut mitä osaa oikein neuloinkaan ennen kuin osat oli harsittu kokoon ja paita jo pitkällä. 

Tälläkin kertaa neuloin mallitilkun (alan oppia!) ja sain tiheydeksi 3,5mm:n puikoilla 24 s/34 krs, eli riittävän lähelle ohjetiheyttä. Kerrostiheyttä on onneksi helpompi säätää. Pitsiosion neuloin samalla puikkokoolla kuin loppupaidankin. Pitsistä tulikin pari-kolme senttiä ohjemittaa isompi, mutta minulla on aika leveät hartiat, joten en antanut sen haitata. 

Hankalinta alkuun oli saada pitsiosion alkusilmukat luotua siististi, ja sitä pitikin pariin otteeseen säätää, että sain siistit silmukat luotua (lopulta ihan 'normitavalla'..).

Kunhan pitsipaneelin ja takakappaleen muut kaitaleet olin saanut neulottua, oli paidan neulominen aivotonta sileän posottelua. Ensimmäisen hihan kohdalla alkoi iskeä epäluulo, se tuntui niiin isoilta! Siis ympärysmitaltaan, Kun sain hihaa neulottua pidemmälle, alkoi se istuakin paremmin, joten jatkoin ohjeen mukaan. Ihan hyvät niistä sitten tulikin.

Paitaan olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen. Olkapäiltä malli ei tosin istu hyvin, vaan tahtoo valua, ehkä siksikin, että etuosan liehukkeissa on sen verran materiaalia ja painoa. Tämän kanssa voi kuitenkin elää, kunhan kiinnittää etuosan liehukkeet riittävän ylös vaikka hakaneuloilla. 

Seuraavalla kerralla voisin tehdä myös selkäosasta himppusen pidemmän. 

Valokuvat taas ovat mitä ovat, ihan hävettää.. Valoa kun vaan ei tahdo tähän aikaan olla, eikä tuo ukkokaan ymmärrä kertoa, jos neule on rypyssä tai repsottaa, sen kun räpsii vain menemään.

Väri tosiaan on luonnossa kirkkaampi kuin mitä kuva näyttää.

Malli: Dahlia Cardigan (Interweave Knits Storesta), koko M

Lanka: Drops Alpaca (2916), kulutus n. 355g

Puikot: 3,5 mm

Lisäksi olen neulonut kolmet sukat (neljännet juuri puikoilla) ja yhdet tossut, mutta niistä en ole saanut napsittua kuvia. Kunhan nämä viimeisimmät sukat tippuvat puikoilta, ajattelin aloittaa Sandbankin Dropsin Lacesta. Ja kuumotteleehan tuolla lankalootassa ihanaiset Tuulen Tytär -vyyhdit, jotka tilasin itselleni joululahjaksi.. Päätin myös viime yönä unta odotellessani, että noista liiloista Alpacoista teen itselleni toisen Still Lightin. 

Eli onneksi on vielä jouluvapaita loppuviikko edessä!

Sukkia lisää

Neuloin tässä menneinä parina viikkona kahdet sukat. Tarkoituksena on tehdä vielä kolmannet ja antaa ne työkavereille joululahjaksi. Harmittelen vähän sitä etten jaksanut tehdä mitään kovin monimutkaisia, mutta ohuiden sukkalankojen varastoni on käytännössä olematon.

Lainasin kirjastosta Cookie A:n Sukkia rakkaudella, ja voi ihanuus mitä malleja! Taidan tilata itselleni joululahjaksi muutamat sukkalankavyyhdit (rekisteröidyin jo Wollmeise -kauppaankin, saas nähdä uskaltaudunko sieltä tilaamaan!)

Malli: Koiranputkisukat Ulla 2/08

Lanka: Novita Nalle

Puikot: 3 mm

Kiva malli, jonka oppii helposti ulkoa. Tein ensin toisen sukan pelkkää sileää lautanauhakavennuksin. En ollut oikein tyytyväinen tulokseen, joten toiseen sukkaan tein kärjen ohjeen mukaan.  Lopputuloksesta tulikin kivempi ja päätin purkaa ensimmäisen sukan ja tehdä myös sen ohjeen mukaan. 

Mutta kuinkas muutenkaan, purinkin vahingossa "oikein" tehdyn jälkimmäisen sukan.. Ei sitten yhtään työtä ilman kommelluksia suju näemmä. 

Nämä seuraavat sukat valmistuivatkin sitten nopsaan paksusta Jussi -langasta., joka tarttui mukaan kauppareissulla alelaarista.

Malli: Jeeves Ravelrysta

Lanka: Novita Jussi 

Puikot: 3,5 mm

Ei nämä minun novitalaiset hupene sitten millään, täytynee jouluna ottaa asiakseen neuloa niitä pois ja täyttää huvennutta sukkavarastoa. Olen neulonut sekalaisia sukkia kassiin, josta voi sitten jakaa niitä kylään tuleville kavereille ja lapsilleen. 

Eilen aamulla oli muuten upea auringonnousu, piti oikein mennä pihalle kuvia räpsimään.  

Uutta ja vanhaa

Sattuipa eräs ilta juolahtamaan mieleen, että kuinkakohan monta keskeneräistä (neule)työtä mahtaa odotella viimeistelyä. Ja kuinkakohan moni niistä on odottanut sitä viimeistelyä useamman vuoden..?

Ei muuta kuin penkomaan muovilaatikoihin sullottuja kättentöitä! Lähinnä vastaan tuli lasten/vauvojen haalareita ja villatakkeja joista puuttuivat napit tai vetoketjut. Kiikutin kyseiset neuleet alakertaan ja totesin, että ei niihin löydy edelleenkään tarvittavia välineitä, siis nappeja.

Yksi haalari sentään pääsi sentään työn alle kun muistin ostaneeni joskus siihen vetoketjun. Muut napittomat pääsivätkin sitten takaisin laatikoihin odottamaan aikoja parempia. Ehtii lähipiirin lapset kasvaa jo ulos niistä tätä tahtia..

Päättäväisyyspuuskan jälkeen valmistui siis vihdoin tämä pehmeän pumpulinen vauvan haalari. Haalari on neulottu ehkä pari-kolme vuotta sitten.. Tein haalarin lahkeet ja hihat pyörönä, en ymmärrä miksi Novitan ohjeissa kaikki neulotaan aina tasona ja paloissa.

Malli: Vauvan haalari Novita Talvi 2004 -lehdestä

Lanka: Novita Palma ja Novita Samos

Palmaa kului muistaakseni  neljä kerää ja Samosta yksi kerä.

Uutena työnä valmistui villasukat kaverille syntymäpäivälahjaksi, Tein sukat varresta alaspäin, enkä uskaltanut tehdä varresta pidempää siinä pelossa, että lanka loppuisi kesken. No tokihan sitä jäi kunnon nöttönen käteen sukkaparin valmistuttua.

Lanka oli aivan mielettömän pehmeää ja silkkistä ja värikin herkullinen, mutta neulominen ei ollut niin herkkua. Säikeet olivat melko löyhiä ja sain jatkuvasti olla tarkkana, että oli kaikki säikeet puikolla. Saa nähdä miten sukat kestävät käytössä. Jouduin purkamaan ensimmäistä sukkaa pariin kertaan ja lanka näytti nöyhtääntyvän aika helposti.

Malli: Perussukka, varressa muutama kavennus takana tasaisin välein

Lanka: Austermann Step 6

Puikot: 3 mm

Oma Pätkis -haalari

Veljenpojalle toivottiin Oma pätkis -haalaria ja eihän tuosta malttanut kieltäytyä. Alkuperäisessä ohjeessa lankana käytetään Novitan 7 veljestä, mutta sopivaa ruskeaa sävyä ei löytynyt syksyn värikartasta. Päätin sitten käyttää Nallea (vaikka Novitalaisia olenkin parjannut...). Ohjeena käytin Garnstudion sivuilta löytynyttä haalariohjetta, koska tiheyteni Nallen kanssa kävi sopivasti ohjetiheyden kanssa yksiin.

Ensin neuloin lahkeet yksitellen ja yhdistin sitten silmukat haalariosiota neulottaessa ja neuloin saumattomasti tasona molemmat puolet yhtä aikaa, siis ohjeen mukaan. Kun olin neulonut valkoisen kerän melkein loppuun, oli ruskeaa vielä reilusti jäljellä. Siis todella reilusti, alla kuvatodiste! Kumpaakin väriä olisi mielestäni pitänyt kulua jotakuinkin saman verran, mutta työn valmistuttua ruskeaa jäi toisesta kerästä jäljelle 63g ja valkoista 35g.

Eipä tämä varsinaisesti haitannut, koska olin varannut lankaa todella reilusti, mutta eipä ole näin aikaisemmin käynyt.

Oma Pätkis -teksin kirjominen olikin vasta hidasta hommaa. Yhden ison kirjaimen tekemiseen meni noin tunti, Ei ihme, että niskat on jumissa, kirjoin eilen nimittäin koko tekstin ja kiinnitin vielä napitkin.. Sitten vain jännätään onko koko/istuvuus hyvä, tai pääseekö haalari ylipäätään käyttöön tänä talvena (mittarissa +7 tälläkin hetkellä keskellä marraskuuta!)

Malli: Neulottu housupuku Garnstudion sivuilta, koko 2v

Lanka: Novita Nalle, maitosuklaa (661) ja valkoinen (010)  

Puikot: 2,5mm ja 3mm

Vihreä villapaita

Eilen se viimein valmistui! Ei se ihan ohjeen mukainen ole, mutta olen tyytyväinen lopputulokseen. Työn alla oli siis Veera Välimäen Flare, joka muutti kyllä muotoaan matkan varrella. 

Aluksi siis laskeskelin silmukkamääriä ja kokoa, ja olinkin tehnyt mallitilkun kerrankin (jota esittelin aiemmassa postauksessa). Rinnanympärys jäi S ja M koon väliin, mutta päädyin jälkimmäiseen, koska käsialani on tiukkaa. Kauluksen neuloin 3 mm puikoilla ja jatkoin siitä eteenpän 3,5 mm puikoilla.

Tai niin luulin ensimmäisen vyyhdin loppuun.. Olin neulonut vartalo-osiota 4 mm puikoilla!! Muistan kyllä ihmetelleeni, että onpa paksunoloiset puikot ja neuloskin löysähkön oloista, mutta koska otin puikot 3,5mm paketista niin annoin asian olla. Siis kunnes aloin taas ihmettelemään asiaa kun työ eteni siihen asti, että pääsin sovittamaan (tietenkin liian isoa paitaa) ja mittasin vihdoin puikkokoon. Kuinka voikaan ihminen olla toope! 

No, ei siinä mitään. Pari rauhallista hengevetoa ja purkuun ja uutta yritystä kehiin oikeilla puikoilla. Sivulisäykset päätin tehdä joka 6. kerros, koska kerrostiheyteni ei ihan täsmännyt ohjetiheyteen. Kaikki näytti paremmalta ja pääsinkin etupuolen ainaoikein -helmaan asti ja sain sen pääteltyä. Onneksi tajusin sovittaa taas paitaa ja olla katkaisematta lankaa... 

Kaikki oli oikein istuvaa ja mallikasta vartalolisäysten alkamiseen asti. Loppuosa ei laskeutunut ollenkaan nätisti ja paita oli liian lyhyt, Paita päällä peiliin katsoessa lihoin hetkessä 20 kg. Syytän pitkää selkääni ja lyhyitä jalkojani, oma muottini ei vain sovi kyseisen mallisiin vaatteisiin. 

Ja taas purettiin. Edelleen taistelutahto oli kuitenkin vahva enkä lannistunut. Purin kainaloihin asti ja jatkoin neulomista ilman mitään lisäyksiä tai muotoiluja. Pituutta taisin tehdä ohjeesta poiketen viitisen senttiä lisää. Hihat tein täysin ohjeen mukaan ja niistä tuli kerralla sopivat.

Opin tästä projektista paljon ja sain lisää uskallusta jatkossa poiketa tarvittaessa ohjeesta. Kun me ihmiset ollaan kuitenkin niin erimallisia ja kokoisia. Jos sitä vain malttaisi ensi kerralla sovitella työtä hieman useammin. :)    

Malli: Veera Välimäen Flare

Lanka: Malabrigo Sock, väri Lettuce, kulutus 1005m/250g

Puikot: 3mm ja 3,5mm

Pinaattituorejuustopiirakka

Teen paljon piirakoita, koska niihin on helppo käyttää jääkaapissa lojuvat jämät. Pohjataikinaakin voi soveltaa lukemattomilla tavoilla, ja taikinaan löytyy käytännössä aina ainekset. Suolaisiin piirakoihin käy täytteeksi leikkelepaketin viimeiset viipaleet, aurinkokuivatut tomaatit, feta, parhaat päivänsä nähneet kasvikset ja sienet nyt ainakin. Makeisiin piirakoihin vastaavasti sopii pakkasesta viime talven marjat, hedelmäkulhossa nahistuvat omput ja jääkapin ikuisuushillot (4 purkkia bongattu omasta..).

Nämä somat minitomaatit teki aiemmin ostamani tomaatintaimi viimeisillä voimillaan.

Täytteen päälle tulevan seoksen voi myös soveltaa monista eri aineksista. Kananmunia toki pitää olla,mutta niitä löytyy käytännössä aina. Niiden lisäksi tarvitaan ruokakermaa, maitorahkaa, kermaviiliä, ranskankermaa, kuohukermaa tai tuorejuustoa. Makeaan piirakkaan lisäksi sokeria ja vaniljasokeria. Suolaiseen piirakkaan mausteita oman maun mukaan ja sekaan voi myös raastaa juustokannikan (se könttäpala, jota on mahdoton saada enää höylättyä leivän päälle..).  

Piirakat sopii hyvin vierasvaraksi tai yllätysvisiiteille, koska ne on todella nopea ja vaivaton tehdä. Eikä niissä voi juuri epäonnistua vaikka ei olisikaan paljoa kokkaillut.

Tänään tein pinaattituorejuustopiirakan, joka oli kova hitti myös miehen mielestä vaikka ei lihaa sisältänytkään. Päätin kirjoittaa ohjeen itselleni muistiin kerrankin, ja ajattelin sen täälläkin jakaa, jos tänne joku sattuisikin eksymään.

Suolaisiin piirakoihin teen yleensä voitaikinapohjan. Valmista taikinaakin voi käyttää.

Pinaattituorejuustopiirakka

Pohja:

125 g voita
3 dl vehnäjauhoja (pienen osan jauhoista voi kokeilla korvata esim. ruis- tai spelttijauhoilla tai leseillä yms.)
pieni tilkka kylmää vettä

Pilko voi pienemmiksi paloiksi ja nypi käsin jauhojen kanssa. Voi ei saa olla liian pehmeää, hetken sen annoin kuitenkin olla huoneenlämmössä. Lisää lopuksi pieni tilkka (pari rkl) kylmää vettä ja sekoita taikina tasaiseksi. Tiskaamisen helpottamiseksi laitoin piirakkavuokaan leivinpaperin alle. Levitä taikina vuoan pohjalle ja pistele taikinaan haarukalla reikiä. Laita pohja jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi,

Täyte:

Tuoretta pinaattia pussillinen (n. 150 g)
n. 15 cm pätkä purjoa tai pari sipulia
(Muutama kirsikkatomaatti piirakan päälle)

Pilko purjo tai sipulit ja pehmennä hetken aikaa pannulla öljytilkassa. Lisää huuhdotut ja hienonnetut pinaatit ja paista hetken aikaa kunnes pinaatit ovat pehmenneet.

Täyteseos:

3 kanamunaa
2 dl ruokakermaa
Puolikas purkki (ruohosipuli)tuorejuustoa (100 g)
Suolaa ja pippuria (itse unohdin maustaa, olisi hitusen kaivannut suolaa)

Sekoita seoksen ainekset keskenään.

Ota pohja jääkaapista. Levitä pinaattiseos pohjalle ja kaada ruokakermaseos pinaattien päälle. Halkaise kirsikkatomaatit ja asettele täyteseoksen pinnalle.

Paista 225 asteessa n. 30 min. Nauti lämpimänä!

Kaivolle koti

Pihaltamme löytyy kaivo, joka on ympäri vuoden kovassa käytössä, joten hankimme vesiautomaatin lihastyötä vähentämään. Sydäntalvella vedet piti kuitenkin edelleen nostaa kaivosta käsin seipääseen kiinnitetyllä ämpärillä (vaikka onhan tässä saunanlaittopuuhassa tietynlainen maalaisviehätys!). Viime talven alla jouduimme myös pari kertaa jännäämään onko vesiautomaatti ehtinyt jäätyä, kun yöpakkaset pääsivät yllättämään.

No ukko sitten innostui suunnittelemaan ja rakentamaan 'kaivopömpeliä', jonne vesiautomaatin saisi jemmattua ja suojaan pakkasilta.

Ja kyllä täytyy taas ihmetellä miten kätevä tuo on käsistään. Tässä pari projektikuvaa:  

Kattoa vailla.

Vimpan päälle ovi pitää tietenkin olla. Kahva ei ehtinyt kuvaan.

Valmis!

Maalia mökki toki vielä saa pintaansa, mutta maalaushommat saavat odottaa ensi kevättä. Mutta saadaanpas nyt kaivovettä letkusta ympäri vuoden! 

Tilkusta asiaa

Lankaa kotitui sitten muutama vyyhti lisää alkuviikosta. Täytyy kyllä kehua Sentikan nopeaa toimitusta; tilauksen tein sunnuntai-iltana ja paketti oli noudettavissa jo tiistaina iltapäivällä.

Tilattua tuli muutama vyyhti Malabrigo Sockia (oli kerrankin alessa..) ja pari BC Garnin Semilla Extra Finoa. Jälkimmäinen on aivan uusi tuttavuus enkä tiedä mitä siitä vielä saan aikaiseksi, mutta ainakin värit ovat aivan taivaalliset!

Seuraavaksi odottelenkin Dropsin alppakkajuhlien alkamista. Drops Alpacalle olisi nimittäin tiedossa monta ihanaa mallia! 

Malabrigo Sockin Lettuce -väristä olisi tarkoitus tehdä Veera Välimäen Flare. Hyvä syy tilata lisää lankaa, kun tuo määrä ei kyllä millään riitä. Näin siinä käy kun on liian ihania värejä saatavilla, eikä kukkaro kuitenkaan sallisi hirmu isoja määriä kerralla tilata..

En ole koskaan tainnut mallitilkkua tehdä, nyt päätin näin sunnuntain ratoksi kunnostautua ja kutaisin parikin mallitilkkua. Neuloin ensin 3 mm sukkapuikoilla tilkun jämä-Sockista (ja jopa käytin pesukoneessa!). Tokihan paita neulotaan pyörönä, joten mallitilkku ei ole aivan luotettava. Uskon kuitenkin, että merkitys on aika vähäinen. Korjatkaa, jos olen väärässä!

Mallitilkun neuloksesta tuli melkoisen tiivistä ja tiheydeksi sain ennen pesua 28s/38krs (10 cm). Pesun jälkeen tiheydeksi tuli 28s/40 krs, eli korkeussuunassa vetäytyi hieman kasaan.

Mallitilkku pesun jälkeen, 3 mm puikot

Noh, Flaren ohjetiheys on 24s/34krs eli ei ihan täsmää.. Neuloin toisen mallitilkun 3,5mm puikoilla, ja tällä kertaa tiheydeksi sain 25s/36krs. Laiska minä on sitä mieltä, että tämä on riittävän lähellä.  :)
Olen ymmärtänyt, että ensisijainen keino päästä oikeaan tiheyteen/kokoon on muuttaa puikkokokoa eikä alkaa laskeskella silmukoita uusiksi. Nyt kyllä kristallisoitui tämä mallitilkun tärkeys, on kuitenkin paidassakin iso työ ja lanka kallista.

Kaulus pitäisi neuloa 0,25 mm pienemmillä puikoilla, en vain omista välikokoisia puikkoja. Taidan malttamattomana käyttää varastopuikkoja ja toivoa parasta, siis neuloa kauluksen 3 mm puikoilla ja vartalo-osion 3,5mm puikoilla.

Tulihan muuten viikonloppuna tehtyä yksi Stephen Westin huivi, joka näyttää olevan kovin suosittu. Pingotin huivin enemmänkin kolmiomaiseksi. Pyöreä muoto oli aika hankala toteuttaa omistamallani nuppineulamäärällä. Tuli oikein mukavan kevyt ja pehmeä huivista. Koko oli pienimmän mukaan, mutta menee kivasti kaulan ympäri vaikka hartiahuiviksi onkin liian pieni.

Malli: Stephen Westin Daybreak

Puikot: 3,5 mm

Lanka: BC Garn Baby Alpaca, ruskea 23g, vihreä 31g

Pari pipoa talven varalle, näihin tuli tuhottua jokunen määrä seiskaveikkaa. Aikuisten koko ja toinen sopiva arviolta max 5-vuotiaalle.

Malli: Golden Pear

Puikot: 4mm

Puikoilta ja koukulta

Tein tässä viikonloppuna lankainventaarion. Lopputuloksena viivan alle jäi vain reilu yhdeksän kiloa lankaa! Josta kolmannes on ties mistä alennusmyynneistä hankittuja, vuosikausia marinoituneita tekokuituhirvityksiä. Kaiken lisäksi vain paria laatua löytyy enemmän kuin kerä tai kaksi. Eli voin siis hyvillä mielin lankahamstrailla jatkossakin. Ensi viikolle osuvatkin sopivasti Kädentaito -messut..  
Inventaario sytytti kimmokkeen myös käyttää vanhaa varastoa pois. Ensimmäisenä käsittelyyn pääsi Isoveikka, jota oli pari kerää jemmassa. Ai, että olikin mukavan joutuisaa neuloa paksua lankaa, viime aikoina kun on tullut enemmän tikuteltua 2,5 mm:n puikoilla. Kun sopiva projekti löytyi Ravelryn jonosta, tuli valmista muutamassa tunnissa. Aika symppis myssy!

Malli: Capucine (Ravelry)

Puikot: 5 mm

Lanka: Novita Isoveli väri 334, valmiin työn paino 130g

Lupailin myös kokeilevani taas kerran sukan neulomista alhaalta ylös. Ohjeistus löytyi Wendy D. Johnsonin 'Socks from the toe up' -kirjasta. Silmukat loin käyttäen Judy's magic cast-on -tekniikkaa. Hyvien kuvien ansiosta homma onnistui helposti. Fabelin paksuisella langalla ja 2,5mm:n pyöröpuikolla 15 s/puikko on omaan jalkaani sopiva. Sen kummempia mittailuja tai laskusuorituksia en tehnyt. Neuloin yhden sukan kerrallaan (itse asiassa vain yhden sukan kaiken kaikkiaan, mutta siitä kohta..) ja selkeyden/laiskuuden vuoksi päätin tehdä simppeliä kahden rivin raitaa.

Kantapäälle kirjasta löytyi kolme ohjetta, joista käytin (suomenkielisestä termistä ei tietoa) gusset heel -tekniikkaa. Raidalliselle sukalle ei kyseinen kantapää istu mielestäni kovin hyvin, raidat eivät siis asettuneet nätisti. Toki paremmalla värisuunnittelulla voisi saada siistimpää jälkeä aikaan.
Koen edelleen helpommaksi sukkapuikoilla neulomisen, puikon-/puolenvaihto pyöröpuikoilla tuntui kovin hitaalta. Kantapään ja siitä eteenpäin neuloinkin sukkapuikoilla.

Varren päättelin pariin kertaan ja päädyin Jeny's surprisingly stretch bind offiin. Hieman jäljessä on toivomisen varaa. resorin reuna lörpsöttää, vaikka jalassa se istuu ihan ok.

Kaiken kaikkiaan en siis vielä oikein lämmennyt ylhäältä alas neulottaville sukille. Ehkä koska en ymmärrä sen etuja, voihan sitä 'perinteisellä' tavalla neulottua sukkaa sovitella pitkin matkaa yhtä lailla. Kaksi sukkaa yhtä aikaa sen sijaan.. jep, varmaan jämälankapurkkini olisi aika paljon kevyempi tätä tekniikkaa käyttäen :)

Seuraava askeli voisikin olla kaksi sukkaa yhtä aikaa. Ja langalla, jolle on valmis ohje ja valmiit silmukkaluvut. Mallitilkkua tosin en aio edelleenkään sukkien takia neuloa, aina ne jollekin voi lahjoittaa, jos ei omaan räpylään istu.

Tässä nyt tämä aikaansaannos. Paria ei siis ole tulossa, ehkä ymmärrätte miksi. :)

Ja jotta ei sukkia kohtaan jäisi antipatioita,pitihän sitä tikuttaa tutulla ylhäältä alas -tyylillä sukat. Tällä kertaa miehen jalkoja lämmittämään. Testasin ensimmäistä kertaa neliskulmaisia puikkoja. Liekö materiaali heikkoa vai tuuri erityisen huonoa, mutta onnistuin rikkomaan heti ensimetreillä kaksi puikkoa useampaan osaan. Eivät siis jousta juuri lainkaan, toisin kuin bambupuikot. Onneksi paketissa oli kuusi puikkoa, niin sain sukat kuitenkin tehtyä valmiiksi.

Malli: Basketcase Socks (Ravelry)

Lanka: Trekking XXL Citron, kulutus 85g

Puikot: Knit Pro Cubics 2,5mm

Sukka omassa jalassa, todellisuudessa liian iso, vaikka ei kuvasta näy

Virkkailtua on tullut myös kaverin kohta syntyvälle vauvalle. Peitosta tuli vähän retrovärinen, mutta ulkonäkö sopii hyvin syksyyn. Virkkasin simppelisti pylväsryhmiä isoäidin neliötyyliin, ja pitkille sivuille virkkasin simpukkareunuksen. Kokoa peitolla on 62 x 68 cm, toiminee esimerkiksi vaunuissa lisälämmikkeenä.

Koukku: 3 mm

Lanka: Novita Nalle (maitosuklaa, vaalea oliivi, sinappi), valmiin peiton paino 330g

                                                                                   
Toiselle ystävälle valmistui syntymäpäivälahjaksi hartiahuivi. Jouduin purkamaan työtä reippaasti kun pitsikuvio heitti häränpyllyä, vaikka yksinkertainen mallikuvio olikin. Valmiiseen työhön jäi purkamisesta huolimatta moka, mutta se ei ajettavuuteen vaikuta.

Malli: Shaelyn (Ravelry)

Puikot: 4 mm

Lanka: Hjertegarn Alpaca Silk, kulutus n.100g

Sadonkorjuu

Kasvimaan sato ei ole arvatenkaan ollut kovin runsas. Punajuuret eivät itäneet lainkaan (siementen päiväys tosin oli mennyt umpeen jo viime keväänä,.) ja kurkuntaimi sai aikaan vain rupuisen kukan. Vielä en tahtoisi luovuttaa, mutta nykyinen paikka taitaa olla liian varjoinen. Ehkä ensi keväänä uusi yritys paremmille maille, mieskin jo vähän lupaili auttaa perustuksessa.

Loput perunat nostin kolmisen viikkoa sitten, ja tulihan niistä pari pientä kattilallista keitettävää. Maku oli ihan mukiinmenevä, uuden perunan koostumuksesta ei kyllä ollut tietoakaan, vaan olivat melko jauhoisia.

Sipulit pääsivät myös kuivumaan, kun säätkin suosivat. Pieniä nekin olivat, mutta makua se ei haittaa!

Appiukko opetti letittämään sipulit siistiksi nipuksi, jonka voi ripustaa keittiön seinälle. Siitä on helppo napsia sipuleita ruoanlaittoon ja toimii kivasti myös somisteena. Omista sipuleista tuli tällainen pienoisversio. :)

 
Chilien taimista pari on vielä jäljellä ja tuleehan niistäkin jotain satoa. Yksi chilipaprika on jo saanut ylleen punaisen takin ja kokoakin on kiitettävästi. Toisessa taimessa killuu myös yksi paprika, mutta vielä vihreässä paidassaan. Määrä ei siis päätä huimaa, mutta jos laatu sitten. :) Suunnitelmissa on kokata chili-papumuhennos tai joku muu ihana pitkään muhiva syksyinen sapuska.

Kriikunatkin alkavat pikkuhiljaa kypsyä, ihana syksy!

Kesän aikaansaannoksia

Lankahamstraus on tänä kesänä meinannut lähteä käsistä taas kerran. Ei vaan nuo nurkissa pyörivät novitalaiset langat jaksa innostaa, kun olen vihdoin parempien makuun päässyt! Viikonloppuna on edessä opiskelut sukkakirjan parissa, kärjestä aloitettavat sukat pitäisi nimittäin saada aikaiseksi. Viimeksi ei hermot riittäneet, jospa nyt tällä kertaa!

Mutta nyt niitä viimetteeks valmistuneita kehiin.

Ravelrysta bongasin ihania Veera Välimäen suunnittelemia Kappa -huiveja (tai tuubeja, mitä lie) ja hommahan alkoi Huivileikki -kirjan tilaamisella. Parin piitkän viikon jälkeen kiikutin kirjan postipatelta kotiin ja sitten piti toki lankaakin hankkia.Titityyltä homma houtui sutjakammin ja kohta pääsi puikot suihkimaan.

Malli: Kappa (Veera Välimäki, Huivileikki)
Lanka: Louhittaren Luola Ilmatar, 1 vyyhti kutakin väriä
Puikot: 3 mm

 

Ja tulihan siitä ihanan värinen ja pehmeä! Pelkän oikean neulominen toki ajoittain tökki, mutta valmista tuli suht nopsaan. Oikeassa käytössä tekele ei ole vielä ollut, joten käytännöllisyydestä vaikea sanoa.

Saunaan virkkasin naamanpesulappuja, kun ripsarit tahtoo jäädä aina poskille. Katsotaan miten kestävät konepesua ja käyttöä. Lankaa käytin kaksinkertaisena ja yhdestä kerästä sai 8 lappua.

Lanka: Onion knit Hemp Cotton + Modal
Koukku: 4 mm

Saunailtoja varten ostin markkinoilta taivaalliselta tuoksuvia saippuoita. Mikä valinnanvaikeus kun laatuja oli pitkä rivi. Ensi kerralla pitää ehdottomasti hamstrata lisää!

Nämä tiskirätit ovat 'vanhaa' tuotantoa, mutta nyt vasta löysin niille sopivan säilytyspaikan. 

Näitä sukkia tein satavarmasti kaksi, parin toinen osapuoli vain on jo hukkateillä ennenkuin pääsivät edes käyttöön tai edes pääteltäviksi, Harmi, kohta alkaa nimittäin villasukkakausi! Tykkään Cookie A:n ohjeista, ne ovat selkeät seurata ja mallikuviot ovat minun makuuni.

Malli: Cookie A:n Cubist socks
Lanka: Drops Fabel
Puikot: 2,5 mm

Nämä pipot syntyivät välipalatöinä, toisen tein kummitytölle. Koko, siis sen sopivuus, jää vielä nähtäväksi. Lanka oli heräteostos Lankamaailman poistohyllystä, ja mukava pikatuttavuus lanka olikin. Ainoa miinus oli katkennut säie, joka tuli pariin otteeseen vastaan. Nurjan puolen jälki on mielestäni nätimpää, mutta pipoahan voi käännellä fiiliksen mukaan.

Malli: Graham
Lanka: Hjertegarn Woolcott
Puikot: 4,5mm ja 5mm