Nyhtöpossua ja luontohetkiä

Liharuokia en ole koskaan osannut kunnolla tehdä (olin kasvissyöjäkin muutaman vuoden ajan parikymppisenä) enkä punaista lihaa kovin usein osta. Nyhtöpossua olen kuitenkin halunnut jo pitkään kokeilla, eihän nyt ylikypsää lihaa voi pilata?

Kaupastakin löytyi sopivasti tarjoushintaan pari kiloa possun kassleria (samalla opin, että se on possun niskaa). Reseptejähän löytyy netti pullollaan, mutta halusin kokeilla kastiketta mihin tulisi coca-colaa. Hyvältä kuulostava ohje löytyi sitten Suolaa ja hunajaa -blogista (mikä ihana reseptiaarreaitta!), jouduin vain hieman mukailemaan mausteseosta kaapissa olevien ainesten mukaan.

Mausteseokseen laitoin 2 tl savupaprikajauhetta, 1 rkl fariinisokeria, 2 tl karkeaa merisuolaa, n. 1 tl Kumala chili rub- jauhetta (tuli punkkuhanapakkauksen mukana), ripaus chilijauhetta ja mustapippuria. Morttelissa jauhoin hienommaksi ja hieroin mausteseoksen lihan pintaan.

Liha sai sitten seistä noin tunnin huoneenlämmössä. Parempihan olisi, jos liha saisi maustua jääkaapissa rauhassa pitkään, mutta siihen ei aika riittänyt. Tämän jälkeen leikkasin pötkylän pienempiin osiin ja ruskistin reunat pannulla öljyssä.

Sitten uuniin pataan ja kyytiin pari sipulia ja muutama valkosipulinkynsi silputtuna, sekä päälle kuumaa vettä noin puoleen väliin asti. Aluksi lihat saivat olla 175 asteessa (kiertoilmauuni) n. 45 min ja sitten ohjeen mukaan laskin lämpötilaan 50 astetta ja kansi päälle. Tässä välissä on hyvä käydä vähän pihahommissa tai katsoa leffa, liha saa nimittäin olla uunissa useamman tunnin.

Kun liha oli ollut uunissa miedommalla lämmöllä noin kolme ja puoli tuntia, tein BBQ-kastikkeen. Tämän tein tismalleen ohjeen mukaan, chiliä laitoin hillityllä kädellä. 

Lopuksi vielä kastikkeen kanssa riivittynä uuniin 150 asteeseen reiluksi puoleksi tunniksi. Ja eikun nauttimaan! 

Nyhtöpossua herneenversojen kera, nam!

Koko ruljanssi kesti kaiken kaikkiaan 6 tuntia. Isoin työ koko hommassa oli lihan riipiminen ja läskipalojen poistaminen. Eli vapaapäivien hommaa tämä. Mies kyllä ylisti auliisti päivän ruokalajia, mutta jäänee seuraava kerta isompaa porukkaa ja illanistujaisia varten. 

Tosiaan sillä välin kun ruoka muhi uunissa, lähdin katsastamaan mitä pihalla tapahtuu.

Tänään kuulin ensimmäistä kertaa sitten viime syksyn sepelkyyhkyn huhuilua lähimetsästä. Meidän pihakuusessa asusteli viime kesänä sepelkyyhkypariskunta, jotka oli juuri makuuhuoneen ikkunan korkeudella aina iltaisin kylki kyljessä. Eräs ilta pulleroisia lintuja ei enää näkynytkään kotioksalla ja luulin, että ne oli pahastuneet meidän tirkistelystä. Google kuitenkin kertoi, että sepelkyyhky on muuttaa juuri noihin aikoihin, olivat siis reissanneet toisaalle. Toivottavasti palaavat tänä kesänä (suunnitelmissa on kyllä kaataa ne kuuset, koska varjostavat niin kovasti yläkertaa, mutta salaa toivon, että ei ihan vielä..)

Kevättä on muillakin näköjään ilmassa, tämmöinen meno oli kompostin kannella:

Kevät ja kärpäset

Pitkäsääri jättänyt terveiset.