Viime syksynä istutetut säälittävän ruippanat musta- ja punaherukkapensaat ovat myös osoittaneet vahvoja elonmerkkejä!
Seppo -sepelkyyhky pönöttää hartaasti pesässään kuusessa, vielä seuraillaan mihin tilanne kehittyy. Mustarastas on ominut Sepon naapurikuusen lurittelupaikakseen.
Seuraava projekti olisi kasvimaan muokkaaminen ja kasvihuoneen perustusten rakentaminen (tämäkin kuulemma tehdään viimeisen päälle tai ei ollenkaan, sanoi ukkoni).
Kunhan ensin kävisi sen kasvihuoneen ostamassa.
Chilintaimet voivat melko paksusti, tosin kasvuvauhti näyttää hidastuneen. Ja suoraan sanottuna, ei hajuakaan miten isoja niiden tässä vaiheessa pitäisi olla, siemenet kylvin helmi-maaliskuun taitteessa. Toivotaan, että niistä jotain satoa saadaan. Muut kylvöt ovatkin sitten menneet penkin alle, salkoruusun yksi taimi vielä puksuttaa ja krassiköynnöstäkin vielä muutama hengissä, niille pitäisi köynnöstuki rakentaa. Niin, ja olihan pari kirsikkatomaatinkin alkua vielä kisassa mukana.
2 kommenttia:
Kmeat taimet. Meilläkin raparperit puskevat jo maasta. Eilen jo oli tosi keväistä ja olin istutuspuuhissa, mutta yöllä oli satanut lunta ja nyt maa on valkoinen täällä kaakossa.
Hurjaa, miten raparperit kasvavat ihan silmissä, mutta kyllä niistä hyviä herkkuja sitten saakin aikaiseksi. Nyt aurinko täällä etelässä paistelee aika mukavasti, mutta tuulee niin kovaa, että taidan pysytellä sisätiloissa!
Lähetä kommentti